29.3.2010

Viikonloppu vierähti..

Perjantaina lähdin ajamaan ekaa kertaa omassa ajohistoriassa niin että ei ollut hajuakaan minne ajan :D onneksi oli navi mukana. Koukkasin Lohjan kautta ja otin kyytiini Isiksen Minnalta. Kotoolta mukaan lähti Dolly. Suuntana Loimaa ja Minnan koti. Perjantai ilta sujui ekaksi Dollyn kasvattajan Merjan luona kahvia siemaillen ja leivonnaisia napostellen ja myöhemmin hyvän ruuan ja leffojen merkeissä ja lauantai aamuna suuntana oli Turokin näytelmät.

Jännitin aika tavalla kuinka aikuisikään kasvanut ekakertalainen Isis oikein nämä matkustelut ja näyttelyt ottaisi. Leikkaamattomalla naaraalla kun kuitenkin on oma viettimaailmansa. Isis olikin hyvin varautunut pe-la illan ja yön. Eläinläkärin tarkastuksessa se oli kuiten uteliaan kiinnostunut ypäristöstään ja siinä vaiheessa kun sain sen häkkiinsä se lysähti arvovaltaisesti petiinsä nukuksimaan. Olin tyytyväinen!

Lauantaina nelosilla oli kaksi tuomaria ja kissoja ilmoitettu 51,silti arvostelut sujuivat sutjakkaasti. Meidän tuomari oli lauantaina Donatella Mastrangelo joka oli minulle uusi tuttavuus. Vaikutti arvostelevan kissat ihan perusteellisesti ja sanovan suoraan kissan heikoudet ja vahvuudet. Oli hienoa saada värinparaskisa aikaiseksi sillä mukana oli peräti 3 OLH n 25 kissaa ( Isis, Essi ja Alfred) näistä voiton vei oma kasvatti Essi joten ei voinut kuin hymyillä. Isis eteni aina TP:ksi asti joka on minusta huiman hieno asia ottaen huomioon että tämä oli tytön eka näyttely. Noottia tuli lähinnä turkin kovuudesta ja lyhkaisyydestä. Myös Essi löysi tiensä tuomarin parhaaksi vaikka vastassa olikin kaksi hienoa pentua. Kyllä kasvattajana oli hymy leveässä siinä vaiheessa! Me ollaan ylpeitä Essistä!!! Paneelissa sitten molemmat tippuivat pelistä pois mutta se ei menoa haitannut enää. Koko Lauantai päivä oli minusta huippuhieno ajatellen nelosten pitkäkarvojen osuutta sillä selkeästi niitä arvostettiin!!

Dollylla oli tuomarina Bette Lind sillä aivan aamutuimaan Dolly-tyttönen vaihtoi väriryhmää. Valitettavasti en ehtinyt nelosten arvostelujen takia niinkään Dollyn arvosteluja seuraamaan vaan Merja tytön kasvattajana ja omistajana hoiti tytön. Dolly eteni myöskin hienosti voittaen pentuluokkansa ja myös värinsä mutta TP-valinnoissa sitten tyttönen tipahti pois Norjalaisen metsäkissan alta. Paneelia seuratessa huomasin että tuo Norjalainen myös voitti kategoriansa paras nuori tittelin. Huonolle ei siis hävitty!!

Lauantaina päästiin aika aikasin lähtemään ja kissat olivat siitä tyytyväisiä! Isiskin oli jo tuossa vaiheessa rentoutunut huomattavasti ja Minnan kanssa lähdettiinkin sitten myöhäiselle päivälliselle pitseriaan ja hyvää oli! Iltasemmalla yritettiin katsoa vielä leffaa mutta siihen torkahdettiin sohvalle molemmat :D

Sunnuntaina paikalla oli vain Isis edustamassa OLH puolta. Onneksi sentää balineeseja oli jälleen kerran :) Tuomarina Issukalla oli Martti Peltonen jota suoraan sanoen hieman jännitin koska kokemus tuntuu siltä että tämä setä on ankara ja vahva mielipiteissään. Ekana pöydälle meni komea Jesse-bali ja vasta siten minä ja Isis. Heti kun laskin kissan pöydälle tuomari totesi että arvaa vaan kun tuo isokorvainen oli juuri tässä...Niii-in :D No ei se menoa haitannut, hyvät arvostelut Isis sai ja mielellään sertinkin kuulemma tuomari antoi. Korviin kommentoi tahtovansa lisää kokoa ja avoimuutta alas mutta sijainti kuulemma oli jo hyvä. Toinen kommentti tuli turkin kovuudesta mutta kuvio oli täydellinen ja myös sen pituus josta olen kyllä erimieltä samoin kuin lauantainen tuomari. Isis on kuitenkin vast ikään pentunsa saanut ja aloittanut jo juoksut sekä tietysti vuoden aika verottaa nyt turkkia joten henk.koht olen sitä mieltä että parannettavaa siinä on. Kutsu kävi TP-valintoihin ja siellä voiton vei hieno Siam- tyttö. Paneelissa oli 3 balineesia joista kaikki veivät voiton! MAHTAVAA ja ONNEA!

Dollyn tuomarina oli Minna Krogh ja tämä rouva pelotti. Ihan vain siksi että viime vuonna Pirokissa Krogh ankaralla kädellä kommentoi meidän Vernaa. Yllätys oli kova kun tyttö jälleen kerran tiputti vastustajansa ja oli EX1. Värissä voitto meni omalle veljelle joka vielä paneelissa otti ja meni potin kotiin niin eihän siinä voinut kuin leveästi virnuilla!!! Merjalla oli hieno päivä muutoinkin sunnuntaina koska 3 kasvattia oli paneelissa, yksi oli BIS ja kirsikkana kakun päälle napsahti kasvattajaluokka voitto!! Onnea Merja, on ilo esittää kasvattamiasi hienoja kissoja!!! Dolly kävi myös kokeilemassa Agilityä ja osallistui lopulta Minnan ohjauksessa geimeihin ja sijoittui hienosti neloseksi ja sai tsemppilahjankin! Minna uhkaili raahata sitä jatkossakin ageilemaan ja se passaa minulle..saapahan aktiivinen katti tekemistä :D

Aikaisessa vaiheessa päästiin kotimatkalle, seitsemän aikaan illalla Isis pääsi kotiinsa ja oli todella tyytyväinen siitä :) Itse olin siinä kahdeksan aikaan kotosalla ja voi ettäs itä väsytti. Tämä oli vuoden eka näytelmä meidän osilta ja se meni loistavasti! Seuraavaksi kuvia

Essi tuomarilla:

Dolly odottamassa lauantain arvostelua:

ja sunnuntaina Agilityssä:

Isis sunnuntaina tuomarinpöydällä:

ja lauantaina häkissä

25.3.2010

Jalecat's Fiia

Tuulia on laitellut taas kuvia suklaisesta kaunotarestaja hänen kavereistaan, tässä teillekkin herkuteltavaksi <3




Kaunis tyttö,eikö :)Kiitos Tuulia kuvista!!!
Viikonloppu hurahtaa sitten Turkusessa josta lisää ensi viikolla :)

17.3.2010

Kevättä rinnassa..

Niinpä se menee että valoisuus lisääntyy ja kissat oikein villiintyy :D
Ulkoilu tahdottaisiin jo aloittaa varsinkin näinä lämpiminä päivinä mutta vielä ei tarhan ovi jäätyneen lumen takia suostu sulkeutumaan joten on vain odotettava. Tarhaa ei ole myöskään vielä kevät tarkistettu. Sehän on rakennettu takapihallemme suoraan takapihan laatoituksen päälle ja kulku sinne tapahtuu kissoilla joko ovesta tai sitten ikkunasta.

Sain aika paljon palautetta näytelmä-kasvatus kirjoituksestani ja tahdon edelleen painottaa että en ketään suomalaista kasvattajaa edes itse henk koht ajatellut sitä kirjoittaessani. Olin surffaillut paljon eri ulkomaisten kasvattajien sivuilla ja lähinnä sieltä tuli nostetta tuohon kirjoitukseen. Seuraan suht aktiivisesti toisten kasvatustyön jälkeä ja yhdistelmien tuloksia.

Kyllähän nuo asiat keskusteluttavat paljon samoin kuin monet muutkin kasvatukseen ja sen eettisyyteen liittyvät asiat ja minusta se on ihan hyvä koska vain sillätavoin pystymme vaikuttamaan siihen miten ja milläkeinoin rotuamme eteenpäin viedään.

Näistä ajatuksista voisi kirjoittaa joskus myöhemmin lisää tai jos siellä on joku rohkelikko niin antaa palaa :D Nyt ei ihan itseltä irtoa sillä meillä on täällä varsinainen hajupommi nimittäin vatsatauti iskenyt lapsiin :oI Uusia kuvia olisi kamerassa mutta eipä ole tullut ladottua niitä koneelle vielä. Katsotaan myöhemmin...

9.3.2010

Kevät saa ostosvimmaiseksi!

Minullahan on hoviompelija nimittäin tuo Taikan kasvattaja Minna jolla on yritys Loimaalla. Minna saa ajoittain minulta ei tekstiili tai käsityöihmiseltä varsin mielenkiintoisia puheluita joissa yritän kuvailla kovasti mitä milloinkin olisi tarpeen saada. Viimeisin ostos on jättipesä kissoille.

Tämä pesä on niin iso että siihen mahtuu meillä 2 coonia,yksi itämainen ja yksi pieni balineesi. Joukoon mahtuisi vielä kaksi muutakin mutta ne useinmiten tahtovat koko pesän itselleen.

Pienempi pesä on laitettu delttapuun pataan makuualustaksi ja se kuten kuvastikin näkyy turpoilee siitä muhkeudellaan mutta meidän kissat suorastaan rakastaa lämpöistä fleecepesäänsä!



Tein taas toissapäivänä uusien näyttelyverhojen tilauksen. Ne koekäytetään toivottavasti jo Turussa. Kangas on vaalea kukallinen

ja sen katto osa on samaa kangasta mutta pohjaksi siihen tulee limenvihreä! Toiveesta saan verhoihin vielä tarrakiinnityksen niin vaijereiden kanssa ei tarvitse pelleillä. Nämä verhot toteutetaan niin että ne käy euro ja tavalliseen näyttelyyn. Ihanaa helppoutta :D

Oikeastaan kaikki näyttelyverhomme ovat Minnan käsialaa tätä nykyä koska Minna toteuttaa ne yksilöllisesti asiaakkaan ruikutusten mukaan :)ja uskokaa pois minähän ruikutan. Minnassa on hyvä puoli siinäkin että palvelu on todella joustavaa ja monipuolista sekä asiakaspalvelu on taattua hyvää laatua! Tämä on sinällänsä onni koska olen itse todella tumpelo käsitöissä ja niukinnaukin pääsin peruskoulussakin käsitöistä läpi. Luulen että opettajani aikoinaan sääli minua kovasti :D

Onko täällä muita BFC:n asiakkaita?

7.3.2010

Oma maa mansikka muu maa mustikka

vai miten lie se vanha sanonta menikään. Aika on taas pohtia syvällisempiä kuin jokapäiväisiä kuulumisia vaikka nuokin ihan hauskoja ovat.

Näin kun uusi näyttelyvuosi on taas alkanut jo hyvinkin käyntiin niin mikäpäs siinä kuin pohtia niitä. Itse astuin ekaan näyttelyyni vuonna 2000 ja meno ei ole sen kummoisemmaksi muuttunut :) mutta itse niihin koukkuun tavallaan jäin. Vuosien aikana on kyllä tullut pysyttyä niistä poissakin ja ihan syystäkin.

Oli sitten kategoria mikä tahansa niin kilpailu on kova. Toisissa roduissa kissan puunaus aloitetaan jo viikkoa ennnen ja toisissa edellispäivänä. Omassa rodussa useinkin pärjää pelkällä näyttelyaamun pikku turkinhuollolla vaikka eipä nelonen pesusta useinkaan sävähdä.Sitten kerätään kamat ja herätään usein kukonlaulun aikaan pakkaamaan autoa ja matkaan näyttelypaikalle! Siellä kissan tarkistaa eläinläkäri ja jos kissa on terve ja rokotukset kunnossa niin siirrytään ilmoittautumisluukulle. Kun kissa on ilmoitettu sisään etsitään oma häkki ja sisustetaan se jonka jälkeen onkin usein aamukahvien aika ja tutkitaan oman kissan tuomarin pöydän sijainti etc pikku asioita. Kaikkia tietysti yhtälailla jännittää se miten oma kissa käyttäytyy ja mitä tuomari siitä sanoo. Onko odotettavissa ex1 vai kenties ihan tp tai miksipä ei ihan bis?!? Monelle oman kissan häviö toista vastaan on kova paikka ja tuomareiden arviointeja makustellaan pitkäänkin. Omassa kissassa kaikki on useinmiten omistajan mielestä täydellisesti paikoillaan. Ja itseasiassa näin onkin :) Kissaeläin on täydellinen ilman että tuomari pistää paremmuusjärjestykseen.

Se mikä on harmillista että liian usein näyttelyt ja kasvatus nivotaan tiukasti yhteen. Ne kyllä minusta kulkevat käsikädessä mutta näyttelymaailman suuri arvoitus on aina se että standardi on tulkinnan varainen. Keltasilmäinen voi olla yhden tuomarin mielestä mitä mielettömin vihersilmä ja lyhythäntäinen varsinainen piiskahäntä. Joku yksi ominaisuus voi viedä niin kaikesta muusta huomion itseensä että kissa tulee valituksi vain sen perusteella vaikka moni muu sopusuhtaisemmin kehittynyt ei niin extreme olisi vieressä. Myös muita virheitä "unohdetaan" vaikka virheeton tai jopa kaksi olisi vieressä.

Joskus myös esiintyy tuomaripeliä. Kasvattaja on hyvä ystävä tuomarille. Tämähän on asia josta ei saa puhua, tätä ei ole olemassakaan vaikka silti sitä on ja peliä pelataan ihan avoimestikkin. Sen näkee vasta-alkajakin. Kirjoitan nyt ihan yleisesti en rotusidonnaisesti vaikka esimerkki nelosista onkin. Uskokaa pois kategoria kuin kategoria. Nelosissa kuitenkin näkee sen kehityksen mitä näyttelyt tuovat ja pidän sitä nyt esimerkkinä siksi että kategoria on minulle tutuin lähiaikoina.

Nelosten kasvatukseen näyttelyt tuovat haasteita. Halutaan alempana sijaitsevia korvia, extremempiä silmiä,slimmejä kissoja joiden ruumiinrakenne alkaa muistuttamaan vinttikoiraa. Tätä haetaan vimmaisesti ja isoin kysymys kuuluu miksi? Päästäkseen tähän mitä jätetään huomiomatta? Onko näissä asioissa myös tuomareilla vastuu ja kantavatko he sen vastuun? Vai onko se vastuu muualla?

Samalla kuin vimmatusti tyypitetään jätetään usein huomiomatta geenipooli joka varsinkin itämaisilla pitkäkarvoilla on hyvin suppea. Joku voisi tähän ärhtää että onhan yhdistelmässä aina kaksi osapuolta ja niiden linjat. En todella väitä olevani nero mutta jos saman kissan sisarruksia ja puoli sisarruksia heiluu vuoden päästä listoilla on jälkeläisnäyttö samanlinjaista väistämättä. Moni hyvä kolli mutta miksei myös naaras jää käyttämättä koska se ei ole niin näyttelyvoittaja ainesta kuin se yksi jota halutaan käyttää. Vuoden päästä seistään sormisuussa. Ulkomaantuonteja ei niin vimmatusti tipu Suomeen että niistä järin apua on ja jos se ulkomaantuonti ei ole todella tyypikäs tuntuu sekin jäävän kotimaisten linjojen varjoon todella helposti. Kertooko se Suomalaisten Itämaisten tasosta vai mistä?
Ajoittain olisi jokaisen kasvattajan syytä vilkaista rotumme standardia ja sen näyttelypisteytystä oli sitten kasvattanut 30 vuotta tai ½vuotta.


Tästä syystä itse myyn harkitusti jatkoon ja tarkalla sopimuksella ja yhteisymmärryksellä.En kaihda kollin tai naaraan yhteisomistajuutta vaikka se haastetta tuo siinä kuinka kaksi kasvattajaa jakaa linjan niin ettei sen käyttö ala jo muuttua matadorimaisesti. Yhdistelmien tulee olla erillaisia ja jatko kasvotusmyynti edelleen kolmannelle osapuolelle on hyvin tarkoin harkittua jos siihen ylipäätänsä yhtään hyvää syytä löytyy edes. En ole kasvattanut yhtään näyttelyvoittajaa mutta en sitä myöskään hinkua mm.geenipoolin /liiallisen linjaamisen ehdoilla. Näyttelyt ovat harrastus jossa tapaa muita kasvattajia, näkee rotunsa kissoja sekä harrastajia. Toivotan kaikki kasvattini näyttelyyn jos uutta omistajaa kiinnostaa ja lupaan auttaa. Voittoa en hehkeimmällekkään lörppäkorvalle lupaa.

Variantti kasvatus on todella tärkeä lisä pitkäkarvapuolella mutta siinäkin on liikuttava varovaisesti. Elämme aika jännitäviä aikoja suurien kysymysten edessä avautuvatko kategorian sisäiset rajat vai eivät ja jos niin miten ja millä ehdoilla.

Hajatelmat tältäpäivältä tässä ja kuten aina kaikki asialliset kommentit ja lisäajatukset ovat erittäin tervetulleita ja toivottuja :)

3.3.2010

Näytelmäsuunnitelmia

Nyt kun penturumba on hetkeksi laantunut niin on aikaa pohia taas vakavasti tämän vuoden näytelmätahtia.

Tarkoituksena olisi nyt alkuun saada Dollylle ja Nanalle kokemukset ja heitä tullaankin tänä vuonna näytelmissä näkemään. Myös Isis Lohjalta tosiaan esiintyy alku kevään jos se sille sopii. Ensi kokeilu on nyt Turokissa mutta suunnitelmia on tehty hieman pidemmällekkin. Kyseessä on kuitenkin yli vuoden ikäinen kissa joka ei ole koskaan näyttelyissä ollut niin sanomattakin selvää on että täysin hänen ehdoillaan mennään!

Verna on pitänyt paussia samoin Taika. Verna menee jo seuraavaksi aikuistenluokkaan kisaamaan ja se on yksi jännittävä hetki sekin. Taika aloittaa nyt kastraattiluokissa kiireettömästi uudestaan ja näillä näkymin Taikan esiintyminen alkaa vasta loppukesästä.

Yksi näyttelyvuoden herkullinen hetki voisi olla kesäkuun alussa Ery-Sydin näytelmissä jos kaikki Jalecatsilaiset innostuisivat ilmoittaamaan kisunsa sinne niin kasvattajanplanttu kokeilisi ehdottomasti kasvattajaluokkaa ;) Tätä ajatusta työstäkäämme hartaasti :D

Loppuvuodesta ajatukset alkaa taas täyttämään pentuesuunittelmat, ei välttämättä niinkään että tarkoituksena olisi kaikki saada pentuamaan mutta luonnolle ei voi mitään ja pahin pelkoni onkin että pentuja on loppuvuodesta vähän siellä sun täällä. Edetään rauhallisesti ja toivotaan että hirmumyrskyiltä vältytään :D Syksyllä minun on näet tarkoitus jatkaa myös sairaanhoitajaopintojani kun pienin ihmisperheenjäsenemme lähentelee jo 1½vuoden ikää.

Itämaisten ja Nanan puolesta asiat on jo tosiaan suht sovittua ja kolleja on katseltu runsaasti sillä silmällä. Aika näyttää toteutuvatko nämä suunnitelmat ja kasvavatko kaikki osapuolet toivotulla tavalla. Coonisuunitelmian osalta on selvää se mitä minä kollilta toivon mutta kolli on hakusessa. Tiedusteluvaihe on alkanut mutta aika näyttää tuottaako se hedelmää. Vernaa ei olla vielä testattu mutta kun 1 vuosi kolahtaa plakkariin typykälle ja homma on muutenkin hieman selvempää niin on aika testailla :)

1.3.2010

Maailmassa kaikki mallillaan

Työviikko on takana ja taas voi syventyä kissoihin kissoihin kissoihin! No ei nyt sentään mutta kuitenkin ;)

Kuvallisia terveisiä Lahdesta Vilman kodista ja Helsingistä Eetun kodista <3
Ensin Vilma (Fairytale)ja Mimosa <3 Omistaja ja Kuvat: Alli Kekki



Sitten Eetu-mies <3 Kuvat: Sanna Miettinen



Eetulla menee hyvin ja se on saanut tavata uusia kissa ja koirakavereita vaikka se ainakin tällä hetkellä pääasiallisesti asuukin vain ihmistensä kanssa. Sain muutaman kuvan kohtaamisista, tässä niistä yksi-> Kanu-setän kanssa!

Täällä kotosalla ei sen kummempaa. Pikkuhiljaa alkaa selviämään kuviot coonien kanssa, tai niin luulen..aikanäyttää. Nanuska kasvaa kovaa kyytiä ja Taika eritoten mammattaa sitä oikein huolella mutta merkille pantavaa on myös Allin halu yhtäkkiä hoivata pikkaraista. Nimittäin Alli kyllä sietää pentuja ja menoa mutta se on niin itsearvon tunteva ettei ole tähän mennessä sen liiemmin innostua muiden kakaroista vaikka omansa hoitikin aikoinaan mallikkaasti. Nana nauttii Allin suosiosta, se saa tehdä paljon sellaisia asioita joita Allin omat pennut aikoinaan saivat tehdä mamilleen. Tässä muutama kuva meidän kööristä :)
Alli

Taika, Verna sekä Dolly

Nana


Nelialle pienokaisineen kuuluu tietojeni mukaan hyvää. En niitä ole vielä käynyt katsomassa mutta eiköhän Katariina jossain vaiheessa ovensa avaa. Seitsemän pennun mammana Nelialla on varmasti tassut täysi työtä. Vielä ei ole sukupuolet 100% selvillä mutta ensiviikkojen tärkein tehtävä onkin värien ja sukupuolien selvittämisen sijaan pysyä terveenä ja hengissä ja sitä ne kaikki ovat :)

Tämä tällä erää ja joku toinen päivä taas lisää :D