20.2.2010

Pakkasen purema

Huh että on ollut kylmät ilmat! Oli ihana kotiutua tänään työmatkalta kun sähköpostissa odotti parit pentukuulumiset. Eetu on alkanut kotiutumaan ja viesti oli niin lämpöinen kaikinpuolin että minulla on varmaan loppu ilta hyvinkin leveä virne naamalla. Niin se on että hitaasti hyvää tulee ja hyvää kannattaa odottaa :) Tuuliakin oli laittanut Fia-tyttelistä taas kuvia. Meidän pieni suklaamunkki <3
Patterilla on lämmintä

Bongo-setä hoivaa tytteliä

Ja Bongo-sedän kanssa sylissä

Kiitos Tuulia kuvista :)

Noh on sitä suurempiakin uutisia, tai ei ne uutisia enää ole mutta Katariinan luona Nelia sai vauvansa tasan 66 vuorokaudella torstai-perjantai välisenä yönä ja neitokainen sai 7 hienoa kissan alkua. Värijakauma oli hieman huvittava sillä porukassa on 5 simskua ja 2 itämaista. Itämaisten värit ovat kanelivalkoinen ja mustavalkoinen. Siinä puhelimessa kuuntelin pienten maailmaan tuloa ja ensi totuuksia maailmasta ja lopuksi Nelian hurjan kehräyksen. Täällä ollaan hurjan ylpeitä Neliasta ja sen suuresta saavutuksesta!Kun Katariina kotiinsa päästää vauvoihin tutustumaan niin täytyy tosin kuiskata tytölle ettei ensi syksynä tarvitse samanlaista pataljoona minulle tehdä :D

Pakko lisätä tänne vielä :) Kannattaisi kerralla katsoa kaikki postinsa niin ei tarvitsisi muokkaustoimintaa käyttää mutta tässä kuva Ulf-pojasta Lohjalta. Tämä miekkonen on meidän Lempin U-pentueesta vuodelta 2005. Merita ja Ilkka sen meiltä kotiinsa "ryöstivät" aikoinaan ja voi miten komea miekkonen se onkaan. Norjalaisen metsäkissan turkki on muhkea ja vaikkei tässä kuvassa Ulffin kroppaa näykkään antaa kauluri todella hyvän viitteen siitä että pojalla on todella upea talvivarustus jossa pakkanen ei ihan heti pääse puraisemaan! Kiitos Meritalle kuvista!

18.2.2010

Apea iloinen torstai

Eetu on muuttanut Helsinkiin. Lämpimät kiitokset varmasti hyvästä kodista Kristianille ja Sannalle.

Joskus sydän ja järki eivät kohtaa. Niin kävi nytkin. Järjellä mennään vaikka sydän itkee.

Hyvinkää hiljenee. Helsinki ei. Aivan. Pian on Nelian aika saada pieniä vauvoja, Acousticatsien ensimäiset.

16.2.2010

Eetu 16 viikkoa

Aika se vaan posottaa eteenpäin ja Eetu etsii edelleen kotiansa. Eilen sitä kävi katsomassa nuoripari Helsingistä ja nyt odotellaan "tuomiota". Nana teki itsensä hyvinkin tykö siinä missä Eetu-miäs oli hieman vetäytyvämpi antaen adoptiosiskonsa viehättää. Kivaa oli silti koska Nanan iskän Kanun koti nyt vihdoinkin "mummona ja pappana" näkivät jäpikkänsä loistavaa tuotosta ;) Kiitosta vaan vierailusta koko konkkaronkalle!

Tänä aamuna sitten ajattelin napsaista muutamia kuvia mutta veikkaan että nuo minun tahmanäppini (40kpl) ovat käyneet hieman kameraa säätämässä sillä kuvataso oli ala-arvoista ja taitaa olla pikselit vai mitkälie kamreassa sotkussa. Tässä kuitenkin pääasiassa Eetua ja hieman Nanaakin!










Tällä viikolla tapahtuu muutakin jännää nimittäin Nelian laskettu aika lähestyy ja kohta nähdään siis mitä se on Simonsa kanssa saanut aikaan. Jännää vaikka pentue onkin Katariinan mutta minkäs teet kun oma kissa kyseessä :D

14.2.2010

Ystävä

Muutaman viikon päästä on päivä jolloin eksyin yhden kasvattajan sivuille. Mutta tämä on se päivä kun syntyi ystävä. Tein varmaan kävijäenkat. Refresh napikka oli kovassa käytössä. Miten voi olla ettei kasvattaja päivitä sivujansa 3 minuutin välein? Millainen kasvattaja ei päivitä sivujansa 3 MINUUTIN VÄLEIN? Hitto vie, pakko ottaa yhteyttä. Mikä oli se kuva jota katsoin ja mistä näin unta? Tämä:

Hei!
Eksyin kotisivuillesi hirvittän itämaiskuumeen riivaamana..
Näin alkoi viestini ja sitä kautta myös loputtoman pitkältä tuntuva odotus. Ja sitten se tuli ja huusi tullessaan.Kiipesi kasvattajansa laukkuun takaisin ja meinasi ettei se meille halua. Mutta Nina kovetti sydämensä ja sulki oven. Alli katsoi hetken,käveli kämpän läpi ja tuli syliini nukkumaan. Tiesin että kotiini oli tullut jotain Suurempaa. Olimme kuin paita ja peppu,majakka ja perävaunu. Ihan aina ei ollut kovin selvää kumpi oli kumpi mutta alusta asti Alli ei ollut vain kissa. Pikemminkin koira kissan valeasussa tai pikkuvauva..ja minä talutusnuorassa.

No Allista ei koskaan tullut sen suurempaa kuin oman henk.koht maailmani World Winner (05,06,07,08,09 ja nyt 2010) ja kolmen todella upean pentueen emo.Toki se näyttelyissä kävi ja sertinsä joka kerta sai. Titteleina Champion ja International Premior. 3 Siitosnaarasluokka takana. Sen pennut jatkoivat linjaa ja tekivät tyypiltään ja luonteeltaan todella hyvää jälkeä. Alli antoi osalle pennuistaan mielettömän savuvärityksen joita katsellessa henki salpaantui. Mutta täydellinen oli mammakin miksei siis lapsikin ;) Vuosien aikana se söi kaksi kertaa langat (eka kerta viimeisilleen raskaana) sai rokotereaktion ja siinä on hänen sairastelut olleet. No noina kertoina on ollut riittävästi jännitystä.Hieno emo omille pennuileen ja toistenkin tarvittaessa jopa ihmislapsille. Terapiakissa,sylikissa,kissakoirakissa,leikkikaveri ja neiti pippurisumute,tättähäärä. YSTÄVÄ. 5 vuotta.


Onnea muru!

10.2.2010

Coonimaisuuksia kuvin

Niin paljon on nyt ollu Itämaisista juttua jo pentujenkin takia että nyt tulevat vuoroon talouden Cooni-neidit. Ja voihan miten ihania tapauksia ne ovatkin!
Dolly 5kk

Verna 9kk

Dolly

Verna

Dolly

Verna

Dolly

Verna

Tytsit <3

7.2.2010

Lohja hiljenee

Eilen,lauantaina Fia ja Fay muuttivat omiin koteihinsa. Fay Anastasian ja Matin sekä Amonin luokse Espooseen sijoitukseen Noxx-kissalasta ja Fia Tuulian ja Joonaksen luokse Helsinkiin.

Tänään Alli ja Tuomas tulivat katsomaan Fairya ja päätöstä ei ollut vaikea tehdä. Niin Fairysta tuli Lahtelainen. Jalecatsila tahtoo lämpimästi kiittaa Isiksen kotia,Minnaa ja tyttöjä ja jokaikistä kisumirriä ja koiraa. Loistavaa!!! Lohja on hiljentynyt.

Hyvinkää ei. Maanantaiksi on varattu Eetulle rokoteaika ja samalla se saa sirun nahkaansa. Omaa kotia ei ole ilmaantunut. Kaksi kyselyä on ollut muttei sen vakavampaa. Jos nyt joku innostuisi meidän sinivalkoisesta sylirottasesta joka rakastaa purrata ja ruokaa. Eetu on varsinainen hurmuri <3 Se tulee toimeen kaikkien ja kaiken kanssa eikä se hätkähdä pienistä.

Viikonloppu on ollut vaihdikas kun mukaan laskee ajetut kilometrit ja pahemmaksi yltyneen flunssan. Päätä ja hartioita jomottaa,silmiä kirvelee. Nokkakin on ihan tukossa. Onneksi on oma sauna jonka voi lämmittää. Sen päälle on ihana rentoutua iltahämärissä sohvalle ja saada kaikki rakkaat ympärille kehräämään ja pussailemaan!
Kyllä kissaeläin on UPEA!

Lopuksi Meritan ja Ilkan laittama kuva C-pentueen Catosta ja Hämynhäivän Napsusta :)

4.2.2010

Kuvasia ja kuulumisia

Tähän väliin laitan hieman kuulumisia. Pentukyselyt ovat virkistyneet ja olen saanut muutamia yhteydenottoja lähinnä Fairysta. Sunnuntaina sitä lähdetään katsomaan ja sen jälkeen kotiin miettimään. Ehkä ensi viikolla voidaan olla viisaampia sen suhteen etsiikö tytteli vielä omaa kotiansa vai löytyikö se jo. Ohessa Fairytalen kaunis posetus viime viikonlopulta..(Takana Ossi 10kk)

Myös Eetulaisesta on tullut kysely mutta se kuivui kasaan aika nopeasti ja miekkonen etsii siis edelleen SITÄ sijoituskotiaan. Jos ei sopivaa kotia löydy niin joudun sen leikkaamaan jonka jälkeen etsin sille lemmikkikotia. Koska toimin itse tällä hetkellä sijoituskotina Maine Coon naaraalle ja minulla itselläni on vuoden ikää lähentyvä MCO naaras, en tahdo ottaa turhia riskejä. Etsin siis ensisijaisesti luotettavaa aikuista ihmistä joka viitsisi pitää poikaa leikkamattomana syksyyn asti. Minulla on sille kaksi naarasvaihtoehtoa itselläni,kumpikin tuossa vaiheessa hyvinkin käyttövalmiudessa. Toissapäivänä kirjoitinkin kurkistukseni minun ideologiaan sijoittamisesta. Tässä eilen ottamiani kuvia Eetulaisesta joka ensi viikolla saa sirunsa ja toisen rokotteensa ja on sen jälkeen täysin valmis muuttamaan :)


Eetu on luonteeltaan sylirotta ja pikkuinen ahmatti. Se syö lihasta tölkkiruokiin ja kuivanappuloihin. Myös kaurapuuro maistuu lasten lautasilta ja sen lempilelu on ehdottomasti Kikkeroo ( vai miten se kirjoitetaan).Eetu ei ole mikään puhemies täällä meillä ollut ainakaan mutta pentumaiseen tapaan ja seurasta johtuen pienia kommeluksia sattuu päivittäin. Eetu on erityislapsi, pentueensa ainokainen ja sukunsa viimeinen mahdollinen jatkaja. Speciaalitapaus ja silmäterä.

3.2.2010

Vuosi vaihtui ja yhdistysmaksut lähestyvät

Kasvattajan täytyy valita yhdistys johon kuulua. Jos ei kuulu yhdistykseen ei voi kasvattaa, suoraan kissaliittoon ei voi laittaa rekkrointilappuja tai omistajan muutoksia yms papereita. Näyttelyissä ei voi käydä. On siis valittava yhdistys johon kuulua. Tänä vuonna minulla oli siinä vaikeuksia. Olen jo useita vuosia kuulunut muutamaan yhdistykseen (rotukissamaailmassa vuodesta -98 enemmän ja vähemmän pyörineenä) mutta pikkuhiljaa on alkanut tulla tikkuja tielle.

On ollut palvelyongelmia,kotisivu ongelmia, on ollut ihmistenpuutos ongelmia,yleistä haukkumista omaa yhdistystä kohtaan ja sitten myös kissamaailmassa myös hyvin yleinen ongelma kateus ja kilpailu ongelmia. Jos kuulut tohon porukkaan et kuulu meidän porukkaan ja hiekkalaatikko on jakaantunut kymmeniin osiin :)

Miten sitten valita se oma yhdistys. No ei auta kuin tutkia ja miettiä mikä olisi se oma josta saisi eniten irti. Joku kuuluu tosi moneen,säästää niin mm näyttelymaksuissa, saa monta lehteä ja laajamittaisesti siten myös informaatiota kissamaailmasta. Joku valitsee lääneittäin ja liittyy siihen joka toimii omalla alueella. Joku taas rotunsa vuoksi. Oma ideologia on kuitenkin niin että 1-2 kissayhdistystä ja saman verran rotuyhdistyksiä korkeintaan. Tässä joulunalun aikaan kävin varsinaista kriisiä siitä mihin liittyä ja miksi. Eikä se selvinnyt sen paremmaksi siiheksi kunnes maksoin huokaisten maksut. Jäsenmaksut nousevat monessa paikassa,paraneeko palvelut?

Kissayhdistykselle tavis lemmikinomistajalle ei ole niin merkitystä, ehkä vasta siinä vaiheessa jos näyttelyihin mielii. Mutta rotuyhdistys onkin sitten se antavampi yhdistys. Se josta saa tietoa omasta rodustaan,kasvattajista ja muista hauskoista tapahtumista ja merkittävistä asioista. Rotuyhdistykseen on kiva kuulua. Mutta nelosissa niitä on 3. Miten siis valita omansa? Moni lemmikinomistaja liittyy kai siihen mihin kasvattaja maksaa jäsenyyden ja jos kasvattaja ei sitä tarjoa niin summamutikassa mennään :) tai liitytään siihen missä on kuultu kasvattajankin olevan.

Itse olen kuulunut vain Bajavaan rotuyhdistyksistämme. Kun penäsin vastinetta yleisesti nelostenyhdistyksistä sain ynseää vastausta että turha on ruippaa siellä kotona vaan alkaa aktiivisesti duunaamaan yhdistyksen eteen. Eli siis tekijöiden puute. Olin kuitenkin jokaisen yhdistyksen kokouksessa loppuvuodesta ja huomasin että samat nassuthan kuuluvat lähes jokaiseen :) Onkohan meidän ongelma se että yhdistyksiä on nostettu pystyyn syystä ja toisesta joskus ihan hyvistäkin mutta samat ihmiset eivät pysty kaikissa aktiivisesti toimimaan? Kukapa tietää..

No mitä minä sitten haluan rotuyhdistyksestäni? Palvelua, aktiivisuutta ja intoa.
Bajava on tehnyt hienoja muutoksia vast ikään ( ja kaikissa yhdistyksissä on tapahtunut jotain,eritoten loppuvuotta kohden). Neloset kaipaavat näkyvyyttä, kasvattajat tietoa rotunsa terveydestä, pennun ostajat jeesiä pennun hankintaan, yhteneväisyyttä pentujen hintoihin ( ei käy minusta päin että yksi myy 400e ja toinen 800e samantasoista kissaa), kollipalveluiden parantamista yhdistysten sivuilla yms yms.

Katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Tarkoituksena ei ole nyt mollailla ketään tai mitään yhdistystä,päinvastoin. Yhdistysmaksuni puhukoot puolestaan ;) Haluan vain keskustelua kategorian sisällä olevien ihmisten kesken ja mielipiteitä :)
kerro siis ihmeessä kuinka sinä valitsit tai et valinnut omaa yhdistystäsi, sana on ihan vapaa mutta asiallinen toivottavasti ja ainakin olet saanut itsesi kuuluviin vaikka se ei tästä blogista pidemmälle menekkään :D

Tulossa tekstiä jossain vaiheessa..rodun tyypistä,näyttelyistä ja muusta siihen liittyvästä ;) Have much to say

2.2.2010

Urosten sijoittamisesta

Tuntuu olevan monen pentukyselijän huulilla pieni pelko uroksen sijoitukseen ottamisesta. Tyttöjen sijoittamisesta on kyllä tullut kyselyitä mutta valitettavasti juuri nyt minulla ei ole sijoittaa yhtään naaraspentua.

Pyrin molempien sukupuolien kanssa toimimaan melkoisen löyhästi mutta kirjallisella sopimuksella. Sijoituskodille kuuluvat peruselinkustannukset ja minulle siitos/näyttelykustanteet. Hyvät avoimet välit kuuluvat toimivaan sijoitukseen.

Kaikesta pitää pystyä puhumaan ja kysymään tarvittaessa. En pakota ketään katsomaan pissaavaa kollia, jos kyse on viikoista kirjaan sopimukseen mahdollisuuden ottaa kollin kotiini lyhyeksi aikaa. En ole tätä vaihtoehtoa käyttänyt koskaan kuitenkaan.

Näyttelyissä saa halutessaan käydä,pakkoa ei ole. Näyttelyt saattavat villitä nuoren miehen lirauttelemaan. Ongelmien esiintyessä tahdon kuulla niistä, tahdon muutenkin kuulla sijoittamieni kissojen kuulumisia jos en päivittäin niin usein kuitenkin. Tämä siksi että haluan varmistua luonteen ja kasvun sekä kehityksen oikeasta suunnasta. En korvaa kissan pilaamia tavaroita vaan oletan että asiaan puututaan nopeasti ja sijoituskoti on vihkiytynyt kanssani tekemään sopimukseen jossa siis todella tehdään yhteistyötä. Kodin olosuhteet tulee olla muutoinkin hyvästi, tarkoittaen sitä että en sijoita kollia kotiin jossa toimivia naaraita tai mieluiten edes toimivia kolleja ellei kyselijällä ole vankka kokemus leikkaamattomien pidosta.

Sijoituskissa ei ole pelkästään halpa kissa. Se on todella myös kasvatuksen auttamista ja tärkeää apua jonka kasvattaja voi saada. Kissa ei ole sijoituskodin omaisuutta ja täysin heidän päätäntävallassa vaan myös kasvattajalla on vastuunsa ja oikeutensa koskien kissaa ja sen elämää sijoituskodissa. Kasvattajan tulee olla tietoinen muuttuneista olosuhteista kissan elämässä. En nyt tarkoita huonekalujen siirtämistä vaan esim. muuttoja, mahdollista sairastumista, eläinten määrän muuttuminen, ruokinta yms asiat joilla saattaa olla vaikutus kissan fyysiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin.

Olen itse sijoittanut vasta 3 kissaa. Jokaisen kanssa olen kokenut yhteistyömme sujuneen hyvin. En tietenkän voi vastata sijoituskotieni puolesta, mutta oman itseni kyllä. Olen lainannut naarasta kasvatukseeni kerran ja sekin on mielestäni toiminut loistavasti lisäksi minulla on yhteisomistuksessa yksi naaras. Olen itse toiminut sijoituskotina useammalle pentueelle. Kokemusta alkaa löytyä siis jonkin verran sijoittajana ja sijoistuskotina olemiselle. Ongelmia voi eteen tulla mutta vielä ainakaan ei ylitsepääsemättömiä ole esiintynyt, kaikesta on selvitty loppujen lopuksi parhaiten päin.

Tällä kirjoituksella tahdon vain rohkaista ihmisiä toimimaan sijoituskotina. Oma motiivi sijoitukseen on tärkeä. Älä ota halpaa kissaa vaan ota se kokemuksen vuoksi ja sen vuoksi että mahdollisesti voit myöhemmin nähdä työsi tulokset. Ja tietysti rakkaaksi lemmikiksi.