Indihän oli sijoituskissa jonka sijoitin Hyvinkääläiseen perheeseen sen ollessa 5kk. Kaikki meni alkuun hyvin mutta sitten kodissa alkoi vaihtua kissaa jos toista ja sen seurauksena kotiin tuli siam kissa jonka mukana uhka herpesviruksesta. Tuon seurauksena ehdotin kodille että lunastavat minulta kissan lemmikiksi ja leikkaavat sen sopimuksen mukaisesti. Koti ei siihen ajatukseen ihastunut koska koki ettei tehnyt mitään väärää, oma näkemykseni on taas se että jos toistuvasti kodissa kissat vaihtuvat niin oma moka se on, ei kukaan kissaa toiselle saa pakolla annetuksi. Teimme siis uuden sopimuksen mutta koti ei saanut Indiä maksetuksi eikä myöskään leikatuksi, useista keskusteluista huolimatta. Yhtenä kauniina päivänä koti ilmoittaa että lapselle on puhjennut allergia, sellainen allergia että kotiin saadaan kuitenkin hankituksi kaksikin uutta koiraa, osamaksulla tietysti mutta kissoista täytyy luopua (sekin niin että talouteen kuitenkin yksi kissa jää). Eikun kun kodin etsintään. Indin uusi koti taas toivoi että tyttö olisi muuttaessaan leikattu ettei sitten heti tarvitsisi leikkausta tehdä ja taas aiheuttaa sopeutuvaan laumaan ongelmia. Kuulostaa fiksulta vaan Indin vanha koti ei sitä saa tehtyä, rahat on loppu mutta koirille saadaan takkeja,rokotuksia, uutta salikorttia ja jäsenyyttä pystyttiin ostamaan ja niin edelleen. Kyse on siitä mitä haluaa ja mitä ei halua tehdä. Kyse on myöskin siitä ymmärtääkö mihin nimensä on alle laittanut ja miksi. Kasvattaja leikkaa. Näihin aikoihin minulle selviää vanhan kodin toimintamalli, selviää että toimintatapa on jo vuosia ollut samanlaista ja tulee sitä jatkossa olemaankin.Eläimiä on tullut ja eläimiä on mennyt. Onnittelemme lämpimästi niitä jotka jatkossa kyseisen henkilön kanssa tulevat asioimaan. Sijoituskissa ei ole lelu, sijoittaminen ei ole helppoa,sijoituskissasta on vastuussa.
Peteä on käynyt perhe katsomassa eilen, luultavasti lähipäivinä selviää onko se oman kodin löytänyt. Remi edelleen odottaa kastraationsa kun se ensin on Tuhon astunut. Emme jää varmastikkaan odottamaan tuloksia kolmen viikon päähän vaan leikkautamme Remin asap astutuksesta. Siitä toivottuaan Remi muuttaa uuteen kotiinsa.
Pennuista Mari, 16-viikkoa on edelleen varattavissa. Mari siis etsii edelleen lemmikkotia itselleen! Se on kaksi kertaa rokotettu, sirutettu ja madotettu sekä rekkaroitu luonnollisesti. Sen kanssa voi näyttelyitäkin kokeilla niin tahtoessaan, pääasia kuitenkin olisi että likka löytäisi kissamaisen kodin :)
Tämä tällä kertaa ja seuraavalla kerralla lisää...
2 kommenttia:
Voi piina ja painajainen. Ei ole heikkohermoisen hommaa tuo kasvattaminen...taitaa olla kelvollisen kodin löytäminen niitä haastavimpia hommia :(
Mä en oikeesti aina ymmärrä, että mikä siinä sopparin lukemisessa on niin vaikeeta? Ainahan ne käydään yhdessä läpi ja luetutetaan ja kysytään että onko epäselvää, onko asia ymmärretty. Sitten vaan laitetaan nimi alle ja myöhemmin ihmetellään, että ei näin olla sovittu. Ei oo kiva alkaa tarkastelemaan ja näyttämään kohtia, että itse olet allekirjoittanut ja asiaan sitoutunut.
Välillä menee usko kaikkeen..
Lähetä kommentti