Viikonloppuna oli Eryn näyttelyt ja meiltä mukana Nana,Eetu sekä sunnuntaina Dolly.
Koko konkkaronkka sai sertinsä ja ihan ok arvostelut. Jos korvat oli hyvänkokoiset niin ne olis voinu olla alempana tai jos ne oli tarpeeksi alhaalla niin ne olisi voinu olla isommat. Nanalla ja Dollylla on edessä vielä yksi kisa ennen Champion titteliä ja Eetu sai naimaluvan. Naimalupa joopa joo sillä tytöt ei juokse. Ei naurata,ei. Tässä kuva Eetusta
ja tässä kuva pesästä jonka tilasin Minnalta muruselle
Kyllä kelpaa kölliä :)
Sain Jennylta kuvia Petestä, Eetun vaarista. Kiitos <3
Sain vissiin ruokamyrkytyksen näyttelyistä tai sitten joku kumma vatsatauti iski vuorokaudeksi.Lauantaina muutama tunti syömisen jälkeen iski kaasupallo olo ja mahaa alkoi vääntää. Illaksi nousi kuume ja yön istuin veskissä. Sunnuntai ei ollut sen helpompi. Mutta Tamperelainen oli rohkea ja tuli silti "varastamaan" minulta rakkaan.
Jalecatsit toivottavat rakkaalle Gebsulle ihanaa elämää Pirkon hellässä hoivassa
Pirkko kertoi että elämä on lähtenyt sujumaan ihan hyvin. On syöty ja pissitty ja vaikka isot kissut suhisee on poitsu reipas. Kyynel tipahti saadessani kuvan vielä illalla pojasta jossa sen uusi iskä halaa tomeran näköistä poikaa. Gebsun silmissä on ilme että -Älä huoli, kyllä mä pärjään. Mä olen special!
Kasvattajana joskus miettii omistaako ison sydämen vai mikä on..kun se edelleen tykyttää vaikka palasia sinne sun tänne maailmaa on revitty. Vielä hetken suukotan suklaamunkki Kaapoa ja sitten sekin lentää pesästä pois.
3 kommenttia:
Suuri sydän, empatia ja myötätunto taitaa tässä hommassa olla vaan valttia :D "Se joka aina tuhertaa itkua"
Kun saa kissalapsen suurisydämiseltä kasvattajalta, se on arvokasta ja spesiaalia ihanaa <3
Isot kissat lopetti jo suhinat, nyt ne leikkii kolmistaan :)
Gebsu on porukoissa <3 IHANAA :)
Lähetä kommentti