Tuntuu olevan monen pentukyselijän huulilla pieni pelko uroksen sijoitukseen ottamisesta. Tyttöjen sijoittamisesta on kyllä tullut kyselyitä mutta valitettavasti juuri nyt minulla ei ole sijoittaa yhtään naaraspentua.
Pyrin molempien sukupuolien kanssa toimimaan melkoisen löyhästi mutta kirjallisella sopimuksella. Sijoituskodille kuuluvat peruselinkustannukset ja minulle siitos/näyttelykustanteet. Hyvät avoimet välit kuuluvat toimivaan sijoitukseen.
Kaikesta pitää pystyä puhumaan ja kysymään tarvittaessa. En pakota ketään katsomaan pissaavaa kollia, jos kyse on viikoista kirjaan sopimukseen mahdollisuuden ottaa kollin kotiini lyhyeksi aikaa. En ole tätä vaihtoehtoa käyttänyt koskaan kuitenkaan.
Näyttelyissä saa halutessaan käydä,pakkoa ei ole. Näyttelyt saattavat villitä nuoren miehen lirauttelemaan. Ongelmien esiintyessä tahdon kuulla niistä, tahdon muutenkin kuulla sijoittamieni kissojen kuulumisia jos en päivittäin niin usein kuitenkin. Tämä siksi että haluan varmistua luonteen ja kasvun sekä kehityksen oikeasta suunnasta. En korvaa kissan pilaamia tavaroita vaan oletan että asiaan puututaan nopeasti ja sijoituskoti on vihkiytynyt kanssani tekemään sopimukseen jossa siis todella tehdään yhteistyötä. Kodin olosuhteet tulee olla muutoinkin hyvästi, tarkoittaen sitä että en sijoita kollia kotiin jossa toimivia naaraita tai mieluiten edes toimivia kolleja ellei kyselijällä ole vankka kokemus leikkaamattomien pidosta.
Sijoituskissa ei ole pelkästään halpa kissa. Se on todella myös kasvatuksen auttamista ja tärkeää apua jonka kasvattaja voi saada. Kissa ei ole sijoituskodin omaisuutta ja täysin heidän päätäntävallassa vaan myös kasvattajalla on vastuunsa ja oikeutensa koskien kissaa ja sen elämää sijoituskodissa. Kasvattajan tulee olla tietoinen muuttuneista olosuhteista kissan elämässä. En nyt tarkoita huonekalujen siirtämistä vaan esim. muuttoja, mahdollista sairastumista, eläinten määrän muuttuminen, ruokinta yms asiat joilla saattaa olla vaikutus kissan fyysiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin.
Olen itse sijoittanut vasta 3 kissaa. Jokaisen kanssa olen kokenut yhteistyömme sujuneen hyvin. En tietenkän voi vastata sijoituskotieni puolesta, mutta oman itseni kyllä. Olen lainannut naarasta kasvatukseeni kerran ja sekin on mielestäni toiminut loistavasti lisäksi minulla on yhteisomistuksessa yksi naaras. Olen itse toiminut sijoituskotina useammalle pentueelle. Kokemusta alkaa löytyä siis jonkin verran sijoittajana ja sijoistuskotina olemiselle. Ongelmia voi eteen tulla mutta vielä ainakaan ei ylitsepääsemättömiä ole esiintynyt, kaikesta on selvitty loppujen lopuksi parhaiten päin.
Tällä kirjoituksella tahdon vain rohkaista ihmisiä toimimaan sijoituskotina. Oma motiivi sijoitukseen on tärkeä. Älä ota halpaa kissaa vaan ota se kokemuksen vuoksi ja sen vuoksi että mahdollisesti voit myöhemmin nähdä työsi tulokset. Ja tietysti rakkaaksi lemmikiksi.
7 kommenttia:
Hyvin kirjoitettu, Leena! Täyttä asiaa! :D
Samaa mieltä kuin Eve, kirjoitit hyvin valaisevasti sijoituskissoista ja sijoituskotina toimimisesta! :)
Yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Naaraan sijoituskotina voin suositella sijoituskissaa ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita kurkistamaan hieman syvemmälle kasvatustoimintaan :)
Samaa mieltä edellisten kanssa :) Sijoituskotina toimiminen on varmasti hurjan suuri vastuu mutta myös äärimmäisen antoisa kokemus, siltä ainakin vaikuttaisi mitä olen seuraillut ;) Hyvä pointti myös tuo että niitä urostenkin sijoituskoteja tarvitaan. Suurin osa meistä ikänsä leikattuja kissoja pitäneistä on tainnut ohjelmoida itsensä automaattisesti ajattelemaan että leikkaamaton kolli = paha juttu ;) Mutta eihän sen tietty tarvitse olla jos ei ole pakko päästä näyttelyyn tai pakko pitää kissaa tiettyyn ikään leikkaamatta merkkaili tai ei.
On sijoituskodilla vastuu tottakai mutta se juuri minua hieman nyppii että ei puhuta siitä kasvattajan vastuuta sijoituksessa. Kasvattajan on kuultava ja ymmärrettävä sijoituskotia. Oltava valmiudessa ja läsnä. Ei riitä että saa kissan johonkin ja tekee sitten ne pennut ilmoittaen vuoden päästä että nyt on aika. Vaan ihan aidosti sijoituskodin ja kasvattajan välille muodostuu suhde jossa molempien on helppo olla. Aina leikkaamattoman kissan kanssa voi eteen tulla naaraalla niin kohtutulehdukset yms ja kollilla agressiot ja pissimiset ja huonoja puolia on tottakai hyvä miettiä mutta yhtälailla kaikki voi mennä loistavasti ja kumpikin osapuoli olla tyytyväinen. (kohta joku mun sijoituskoti kirjoittaa jotain nasevaa;)
Huomenna jos jaksan ja ehdin seuraa kirjoitus yhdistyksistä ;) Stay toon tai jotain!
Kyllä täällä ainakin on yksi "tyytyväinen" ex-sijoituskoti. Tosin tyytyväisempi olisin, jos Ronttulin karvanopat olisi voitu "säästää" hieman pidempään. Mutta siinä tilanteessa (missä myös meidän kastraattipoika lähti mukaan merkkailuun) tuntui kyllä tosi "armolliselta" saada leikkauslupa kollille. Vaikkakin tämä merkitsi, ettei sijoitussopimus varsinaisesti täyttänyt alkuperäistä tarkoitustaan :(
Tässä kohtaa ei voi kuin korostaa Leenan joustavuutta kissan sijoittaja osapuolena.
Halpaa kissaa on kyllä turha etsiä, kokemuksesta tiedän, että yhtenä päivänä eläinlääkärimaksu voi olla kaksikin kertaa sen mitä kissan hankintahinta on. Onneksi kuitenkin vain poikkeustilanteissa ;)
Loistavasti kirjoitettu Leena! Täsmälleen samaa mieltä!
Lähetä kommentti