Eilinen oli kai minun perjantai 13 päivä.
4 lapsen perheessä nuo aamut tuppaavat olemaan hektisiä ja kaikki menikin aika heikosti,itkua,porua,haavereita ja kiukkuisia lapsia. Lähdin kuitenkin viemään muutaman sadan metrin päähän 3½ vuotiasta hoitoon Ossi-vauvan kanssa.
Kotiin palatessa kymmenen minuuttia myöhemmin huomasin Taikan tiputtaneen muutaman pienen läntin verta. Ei supistuksia kuitenkaan,Taika nuoli välillä mahaansa ja sitten taas pyllyänsä. Reerasi pesää ja kehräili. Puoli kahden aikaan sama toistuu ja jälleen ei muita oireita. Tässä vaiheessa verta oli tullut yhteensä max teelusikallinen jos sitäkään. Taika oli syönyt ja vaikutti hyvin pirteältä sekä synnytykseen valmistautuvalta.
Paha kutina selkäpiissä pisti kuitenkin soittamaan ja eläinlääkärille lähdettiin tarkistukselle. Taika ultrattiin ja olimme näkevinämme 2-3 pientä sydäntä tikittämässä ja yhdellä hikankin. Ell teki vielä sisätutkimuksen ja sen jälkeen pohdittiin. Taikan eka tiineys käytiin läpi ja samoin sukulinjan synnytyksiä ja Ell.Jaana teki päätöksen; parempi leikata eläviä pentuja kuin mahdollisesti kuolleita ja odotusta oli takana jo 64 vuorokautta joten pennut selviäisivät kehityksensä puolesta.
Paljonpa me tiedettiin mutta onneksi leikattiin. Yllätys oli kova.Kohdussa vain yksi pentu kissaksi kehittyneenä ja loput 2-3 "pentua" samanlaisia "solumöykkyjä" kuin viimeksi. Historia siis toisti itseään.Ei ole Taika tarkoitettu näihin hommiin ja saamme olla iloisia sen kaikista kolmesta (Rene,Roni ja nyt syntynyt) hengissä syntyneistä pennuista. Ne ovat pieniä ihmeitä jokainen,taistelijoita.
Olimme siis ultranneet samaa pentua eri suunnista,jännä miten sen kuvajainen kaikuikaan eripuolilta niin hyvin. Eetuksi hätäkastettu sinivalkoinen poikapentu ei kuitenkaan saanut elämälleen hyvää alkua,sen keuhkot olivat täysi lapsivettä ja sen ensihetket sitä imettiin tyhjäksi ja hierottiin sekä lämmitettiin. Se matkusti rintojeni välissä kotiimme ja eläinlääkärin sanat kaikuivat korvissa; se ei välttämättä selviä yöstä.
Kommelluksien ja hyvinkin sekavan emon retuutuksien jälkeenkin se kuitenkin aamulla hengissä oli ja on edelleen. Taistelu ei suinkaan ole ohi, huokaista ei siis vielä kannata. Taistelua jatketaan ja loppuun asti katsotaan. Taika on nyt steriloitu. Se ei päästä pentua nisälle, nuolee sen kauemmaksi mutta hoivaa muutoin hyvin. Sillä on kipulääkitys ja ab-kuuri. Eetu on saanut lisämaitoa. Paino syntyessä 108g,keskiyöllä 107g ja aamulla 107g.
Omistaisinpa kristallipallon...
9 kommenttia:
Voi että se on kovaa, kun elämä koettelee :(. Hengessä mukana täällä joka solulla. Voimia koko porukalle kamppailuun pienen ihmeen elämän puolesta.
Voi Leena, hurjasti meiltä tsempityksiä pienelle sinivalkoiselle sekä sinulle!!
Voimia täältäkin. Onneksi Taika on kuitenkin kunnossa. Toivottavasti se pieni pentukin selviää.
Voi vitsit sentään. Toivottavasti Taika ressu saisi äiti-hormooninsa käyntiin ja alkaisi hoivaamaan vauvaansa, joka sitää niin kipeästi tarvitsee :( Pidetään peukkuja, että pieni mies jaksaa taistella...
-Maiju
Lämpöisiä ajatuksia teille ja hurjasti voimia pienelle taistelijalle!
Täällä pidetään peukut ja varpaatkin ristissä! Voimia Eetu ja Leena.
Moikka ja kiitokset kaikille tsempityksestä! Taikalla ei onneksi ollut missään vaiheessa kunnossa romahdusta ja koska kohtu ei mätinyt se voi ihan hyvin. Se on palautunut hiljalleen leikkauksesta ja nyt iltaa kohden se on jo paljon rauhallisempi ja pentukin saa olla tissillä :) Maito ei ole vielä noussut mutta sen eteen tehdään kovasti työtä (nestettä,ravinnetta,sopiva lämpötila ja nostattava lääkitys) Eetun paino on hieman tippunut mutta se on edelleen pirteä.
Kovasti tsemppiä! Me pidetään peukkuja! Toivottavasti pieni jaksaa taistella ja toivottavasti Taikalla maito nousee pian että Eetu pääsee nauttimaan mamman omasta maidosta! Toivotaan parasta! :)
Voi että, ei mennyt helpoimman kautta teillä tosiaan. Hyvä että Taialla on kaikki kuitenkin hyvin. 'Eetulle' tsemppiä, taistelija kuulostaa tosiaan olevan!
Lähetä kommentti