Kun ei mene hyvin niin ei mene hyvin ja viimeiset muutamat kuukaudet on ollut yhtä pikkuasioista riemuvoittojen hakemista että naamalle saisi hymyn edes hetkeksi puristettua.
Tyyne aloitti juoksut, se ei aloittanut mitenkään maltillisesti niitä vaan kertarysäyksellä teki asian selväksi että nyt uutta miestä kehiin ja vanhat pullat uunista ulos.Nämä "vanhat" pullat pelästyi mammaansa melkoisesti ja silminnähden nuupistuivat. Nuupistuminen meni siihen pisteeseen että lääkäriä on käytetty. Nestettä saatiin ja antibioottikuuri päälle. Hassuinta on että vetelää ulostetta ei ole näkynyt kuin kerran tai kaksi eikä oksujaan ole (paitsi eilen kun ruuttasin väkipakolla masuihin nestettä). Ruoka ei vaan maistu. Uuden miehen perään haikeleva mamma on välillä niin rakastettava ja sitten niin terroristi kuin vaan voi olla, pennut janoavat tissille ja mamman lähelle mutta siellä saa olla vain hetken kunnes mamma kovakouraisesti karkoittaa.Sterilisaatio aika on varattu.Tuon eläinlääkäri reissun jälkeen kaikki söivät, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Mutta ne söivät. En ole aijemmin kohdannut kiimavieroitusta pennuista ja jos tämä sitä on, niin rajuus on hyvin yllättävä. Vatsataudin saaminen tuntuu jotenkin niin epätodennäköiseltä.
Taikan kohta neliviikkoiset pullamössöt kasvavat hyvällä tahdilla. Hoipertelevat koivillansa pieniä matkoja ja sitten huutavat omaa mammaansa pelastamaan isosta maailmasta. Kohta on aika alkaa ruokakokeilut. Tyynen juoksu on saanut Taikan hermostuneeksi mutta se ei ole onneksi vaikuttanut imetykseen. Taikan vauvoista toinen on alustavasti jo varattukkin.
Pete kuulkaas sitten riemastu ja muisti hyvin mikä naista vaivaa kun se tietyllä tavalla käyttäytyy, se ihan mielellään hoitelisi hommia kotiin vaikka 24/7 luolamies tyylillä, ensin selkään ja sitten rakkautta. Mutta se ei nyt käy päinsä.
Asunto on nyt jaettu monelle eri sektorille ja joka kohdassa täytyy muistaa desinfiointiaine. Alakerrassa silminnähden menosta kummastuneet kastraatit tuijottavat yläkertaan ihmeissään jonne kannetaan jos minkäkin herkun tuoksuista sapuskaa ja ruuttaa ja vessa-astioita siivotaan nonstoppina. Vaihtelua sekin tolun ja rätin kanssa kävelylle.
Ruotsinmaalta Suomalaistumaan raahattu Kuku-Kaijsa tyttönen on kotiutunut hyvin Katariinan luokse. Sen suhteen suunnitelmat kuitenkin menivät jäihin tai puihin, kummin vain haluaa asian sanoa.Mutta siitä en jaksa nyt enempää luritella, on näissä ihan oman kodin kissoissa nyt ihan tarpeeksi ja tasa-painoa haetaan nyt rankalla kädellä niin kissa-asioissa kuin muissa perus lapsiperheen arjessa.
ps. Kävin katsomassa Desmodus- LIILOJA. Ne ovat vaan kauniita, jokainen omalla tavallaan ja kaikki erillaisia mutta KAUNIITA ja ihania sylilötköjä (ja ne on liiloja)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti