Hihhei kuulkaas meidän Peetu on tripla isi
Vauvoja voi ihailla kolmella kasvattajalla
Ensin syntyi lila-kasa Desmoduksille.
Sitten syntyi Skazki-kissalaan sekalainen seurue ja nyt sitten on
Fercateilla kaksi siniveristä ylimystä. Ja voi kuulkaa että täällä ollaan ylpeitä, hienoja, elegantteja naaraita meidän romulukselle (jossa toki on omat hyvät puolensa)! Eikä siis tässä vielä kaikki, jos kaikki vaan menee hyvin loppuun saakka saamme itse nauttia toista kertaa Peten jälkeläisistä ihan täällä meillä kun Taikamme saa Tammikuun lopussa toivottavasti vauvansa.
No onhan se nyt sanottava että tottakai takaiskujakin projektissa on ollut. Mutta sen suuremmilta ongelmilta on kyllä onneksi säästytty ja kaikki vauvat voivat hyvin kaikissa kissaloissa! On ollut ihanaa seurata vauvojen kehitystä ja matkaa on vielä edessä!. Nyt jännittämään savustetun nautamme hautomia vauveleita.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skazki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skazki. Näytä kaikki tekstit
17.1.2009
3.12.2008
Simmut auki,masu täysi..suloiset <3
Tyyne on loistomamma! Se imettää,pesee ja hoivaa vauvansa viimeisen päälle. Se on ylpeä vauvoistaan ja syystä!
Vauvoja onkin ihana pallutella pitkästä aikaa,Tyynemamma kehrää ja kieppuu koko ajan kuitenkin hollilla,kertoen vauvoille kuinka ihmisiä hurmataan :)
Laitetaanpas ensimäiset erilliskuvat vauvoista jotka jo availevat simmujansa itämaisella kiireydellä ;)
Ensiksi esitellään isänsä kopio,pullea 206g painava liilapoika..
Sitten vielä silmänsä kiinni pitävä suloinen suklaakilpurineiti joka painaa 190g
Punavalkoinen pojanjötkylä joka osaa sanoa mielipiteensä kovalla äänellä tarvittaessa.Paino nyt 194g
Ja viimeiseksi jotain kaunista..jotain niin suloista että sormia syyhyttää (ja kuola valuu)..lilakilpuri tyllerö joka painaa 183g
Ei tässä voi kuin huokailla ja ihailla Tyynen emontaitoja ja vauvojen ensimäisiä päiviä ja sitä kiirettä joka vauvoilla tuntuu olevan ja ääntä..Vasta 5 päivää vanhoja ja meno on jo kovaa...
Vauvoja onkin ihana pallutella pitkästä aikaa,Tyynemamma kehrää ja kieppuu koko ajan kuitenkin hollilla,kertoen vauvoille kuinka ihmisiä hurmataan :)
Laitetaanpas ensimäiset erilliskuvat vauvoista jotka jo availevat simmujansa itämaisella kiireydellä ;)
Ensiksi esitellään isänsä kopio,pullea 206g painava liilapoika..
Sitten vielä silmänsä kiinni pitävä suloinen suklaakilpurineiti joka painaa 190g
Punavalkoinen pojanjötkylä joka osaa sanoa mielipiteensä kovalla äänellä tarvittaessa.Paino nyt 194g
Ja viimeiseksi jotain kaunista..jotain niin suloista että sormia syyhyttää (ja kuola valuu)..lilakilpuri tyllerö joka painaa 183g
Ei tässä voi kuin huokailla ja ihailla Tyynen emontaitoja ja vauvojen ensimäisiä päiviä ja sitä kiirettä joka vauvoilla tuntuu olevan ja ääntä..Vasta 5 päivää vanhoja ja meno on jo kovaa...
29.11.2008
Takapakkia,menoa ja vilskettä...
Huhheijaa..johan on ollut vauhdintäyteinen viikko.
Ensiksikin Tyyne aloitteli jo sunnuntaina 23.11 kertomaan että siitä tuntuu omituiselta eikä pyllynpesukaan ilman kuperkeikkaa onnistunut. Ruoka ei maistunut ja huomionkipeys iski kympillä päälle. Laittelin sitten Satulle viestiä yömyöhällä aina että varmasti sekään ei saanut nukutuksi jos ei mekään ;). Maanantai valkeni niine hyvineen että jo aamusta päätin että työt saa minun osilta jäädä ja haen ainakin saikkua jos en helpotusta lääkkeitse selkäkipuihini. Näitä kumpaakin sainkin ja maanantai ilta sujui ihan rattoisasti Tyynen etsiessä sopivaa pesintäpaikkaa.
Tiistai aamu valkeni itselleni aika karmaisevalla tavalla sillä oikea jalka ja alaselkä oli kerrassaan toimintakyvytön,aikani poruttuani tajusin että on soitettava ihan ambulanssi joka tulikin aika nopealla tahdilla hakemaan minut mukaansa. Jari jäi kotiin katsomaan ja ihmettelemaan kissojen kanssa täysin uutta käännettä.
Tyyne ei vieläkään tiennyt miten päin olisi hyvä olla ja päätti linnotautua sen syliin joka sillä hetekllä huoneessa sen kanssa oli. Pete sai Taika-rakkaansa luokseen ja Jarin tehtäväksi jäi kuunnella elämöintiä ja pitää päänsä kasassa 3 lapsen ja liudan kissojen ja puhelimessa vonkuvan emäntänsä seassa.
Tähän väliin kerrottakoon että Taikan juoksut pitkittyivät ja eläinlääkärin kanssa päätimme yhdessä että astutus on tähän tilanteeseen paras ratkaisu. Jäämme odottelemaan tuleeko tästä mitään, juoksu ainakin loppui nopeasti Peten jäädessä itkemään elämänsä rakkauden perään.
Keskiviikkona Jarin oli mentävä töihin, kätilöavuksi pyydettiin Tyynen kasvattajaa Satua ja Heliä täältä Hyvinkäältä ja näin saatiinkin muutamat päivät kitkuteltua Tyynen pohtiessa koska olisi hyvä aika. Laskettu aika meni tiistaina ilman sen kummempia. Minä soittelin vähänväliä väliaikatietoja kipupiikkien lomasta sairaalassa.
Torstaina Tyyne raahattiin eläinlääkärille varmuden vuoksi. Eläinlääkäri totesi että antaa mennä vielä perjantaihin ja sitten hommiin jos mitään ei kuulu. Satu varasikin aikaa jo eläinlääkärillensä ja vietti taas aikaa tyttönsä kanssa jopa niin että jäi yöksi. Tämä osottautui oikein hyväksi valinnaksi sillä VIHDOIN JA VIIMEIN rp 68, perjantai 28.11.2008 klo 03.30 Tyyne herätti Satun petaamalla pesää tyynylle Sadun naaman viereen ihan vain kertoakseen että nyt tulee. Ja niin ne tulivat Skazki M-pentue, Tyynen ja Peten aarteet. Suloiset, tulta ja tappuraa olevat vauvat!
Tarvitseeko minun sanoa että lähdin sairaalasta ihan vain nähdäkseni nämä ja rakastuakseni?! (no toki, kaikki vastuu on edelleen Satulla ja Jari-rassukalla koska ei tällä koivella klinkuteta paljoa minnekkään)
Nämä pennut ovat pirteitä, liikkuvia ja ÄÄNEKKÄITÄ tapauksia. Ne löysivät tissit helposti ja pysyvät niissä kiinni vaikka mamma suunittelisi jaloittelureissua. Tyyne on LOISTAVA mamma! Joukossa näyttäisi olevan suklaakilpikonna valkoisella tyttö, lilakilpikonna valkoisella tyttö (AAAAAAAAW <3) liila poika ja punainen bicolourpoika!
Katsellaan..ja koitetaan levätä.. :)
Ensiksikin Tyyne aloitteli jo sunnuntaina 23.11 kertomaan että siitä tuntuu omituiselta eikä pyllynpesukaan ilman kuperkeikkaa onnistunut. Ruoka ei maistunut ja huomionkipeys iski kympillä päälle. Laittelin sitten Satulle viestiä yömyöhällä aina että varmasti sekään ei saanut nukutuksi jos ei mekään ;). Maanantai valkeni niine hyvineen että jo aamusta päätin että työt saa minun osilta jäädä ja haen ainakin saikkua jos en helpotusta lääkkeitse selkäkipuihini. Näitä kumpaakin sainkin ja maanantai ilta sujui ihan rattoisasti Tyynen etsiessä sopivaa pesintäpaikkaa.
Tiistai aamu valkeni itselleni aika karmaisevalla tavalla sillä oikea jalka ja alaselkä oli kerrassaan toimintakyvytön,aikani poruttuani tajusin että on soitettava ihan ambulanssi joka tulikin aika nopealla tahdilla hakemaan minut mukaansa. Jari jäi kotiin katsomaan ja ihmettelemaan kissojen kanssa täysin uutta käännettä.
Tyyne ei vieläkään tiennyt miten päin olisi hyvä olla ja päätti linnotautua sen syliin joka sillä hetekllä huoneessa sen kanssa oli. Pete sai Taika-rakkaansa luokseen ja Jarin tehtäväksi jäi kuunnella elämöintiä ja pitää päänsä kasassa 3 lapsen ja liudan kissojen ja puhelimessa vonkuvan emäntänsä seassa.
Tähän väliin kerrottakoon että Taikan juoksut pitkittyivät ja eläinlääkärin kanssa päätimme yhdessä että astutus on tähän tilanteeseen paras ratkaisu. Jäämme odottelemaan tuleeko tästä mitään, juoksu ainakin loppui nopeasti Peten jäädessä itkemään elämänsä rakkauden perään.
Keskiviikkona Jarin oli mentävä töihin, kätilöavuksi pyydettiin Tyynen kasvattajaa Satua ja Heliä täältä Hyvinkäältä ja näin saatiinkin muutamat päivät kitkuteltua Tyynen pohtiessa koska olisi hyvä aika. Laskettu aika meni tiistaina ilman sen kummempia. Minä soittelin vähänväliä väliaikatietoja kipupiikkien lomasta sairaalassa.
Torstaina Tyyne raahattiin eläinlääkärille varmuden vuoksi. Eläinlääkäri totesi että antaa mennä vielä perjantaihin ja sitten hommiin jos mitään ei kuulu. Satu varasikin aikaa jo eläinlääkärillensä ja vietti taas aikaa tyttönsä kanssa jopa niin että jäi yöksi. Tämä osottautui oikein hyväksi valinnaksi sillä VIHDOIN JA VIIMEIN rp 68, perjantai 28.11.2008 klo 03.30 Tyyne herätti Satun petaamalla pesää tyynylle Sadun naaman viereen ihan vain kertoakseen että nyt tulee. Ja niin ne tulivat Skazki M-pentue, Tyynen ja Peten aarteet. Suloiset, tulta ja tappuraa olevat vauvat!
Tarvitseeko minun sanoa että lähdin sairaalasta ihan vain nähdäkseni nämä ja rakastuakseni?! (no toki, kaikki vastuu on edelleen Satulla ja Jari-rassukalla koska ei tällä koivella klinkuteta paljoa minnekkään)
Nämä pennut ovat pirteitä, liikkuvia ja ÄÄNEKKÄITÄ tapauksia. Ne löysivät tissit helposti ja pysyvät niissä kiinni vaikka mamma suunittelisi jaloittelureissua. Tyyne on LOISTAVA mamma! Joukossa näyttäisi olevan suklaakilpikonna valkoisella tyttö, lilakilpikonna valkoisella tyttö (AAAAAAAAW <3) liila poika ja punainen bicolourpoika!
Katsellaan..ja koitetaan levätä.. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)